Dengue Suomessa, lokakuu 2026: 1 raportoitu tapaus. Sama määrä kuin edelliskuussa.
Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?
Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet
Dengue on flaviviruksen aiheuttama hyttysvälitteinen kuumetauti, joka on yleisin matkailijoiden trooppisista maista tuoma virustauti. Se leviää Aedes-hyttysten pistosta, ja tautia esiintyy laajalti tropiikissa ja subtropiikissa. Suomessa tapaukset ovat matkailijoilla, eikä tauti tartu tavanomaisessa kanssakäymisessä ihmisestä toiseen. Dengue ilmoitetaan THL:n tartuntatautirekisteriin.
Dengue-viruksia on neljä serotyyppiä, ja yhden sairastaminen ei suojaa muilta; toinen infektio eri serotyypillä voi olla vaikeampi. Virus leviää päiväaktiivisten Aedes-hyttysten pistosta. Itämisaika on tyypillisesti 4–10 vuorokautta. Tautia esiintyy kaupungeissakin, ja se on yleistymässä maailmalla.
Tyypillisiä oireita ovat äkillinen korkea kuume, kova päänsärky (erityisesti silmien takana), voimakkaat lihas- ja nivelkivut ("murtolukukuume"), pahoinvointi ja ihottuma. Suurin osa toipuu, mutta osalla kehittyy vakava dengue, johon liittyy verisuonivuotoa, verihiutaleiden vähyyttä, vuoto-oireita ja mahdollisesti sokki. Vaikean taudin varoitusmerkkejä ovat mm. kova vatsakipu, toistuva oksentelu ja verenvuodot. Vakava dengue on henkeä uhkaava.
Spesifistä viruslääkettä ei ole, joten hoito on oireenmukaista ja perustuu huolelliseen nesteytykseen ja seurantaan. Kuumeen ja kivun hoitoon käytetään parasetamolia, ja tulehduskipulääkkeitä ja asetyylisalisyylihappoa vältetään vuotoriskin vuoksi. Vakava dengue hoidetaan sairaalassa tarkalla nestetasapainon ja verenkuvan seurannalla. Varoitusmerkkien tunnistaminen on tärkeää.
Lääkitys on oireenmukaista: parasetamoli kuumeeseen ja kipuun. Tulehduskipulääkkeitä (esim. ibuprofeeni) ja aspiriinia ei käytetä vuotoriskin takia. Dengue-rokote on olemassa, ja sen käyttö kohdistuu tietyin edellytyksin endeemisillä alueilla ja valikoiduille matkailijoille.
Ehkäisyssä keskeistä on hyttysten torjunta matkakohteessa: karkotteet, peittävä vaatetus ja hyttysverkot, erityisesti päiväsaikaan. Rokotteen käyttö arvioidaan yksilöllisesti aiemman sairastetun dengue-taudin ja kohteen mukaan. Kuumeinen matkailija tutkitaan myös malarian varalta.
Tämä kuvaus koskee dengue-virustautia. Muut hyttysvälitteiset taudit, kuten chikungunya, zika ja malaria, kuvataan erikseen. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.