EHEC Suomessa viikolla 44/2026: 10 raportoitua tapausta (alustava tieto). Lähde: THL, haettu 3.11.2026.
EHEC Suomessa, lokakuu 2026: 36 raportoitua tapausta. 6 tapausta enemmän kuin edelliskuussa.
Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?
Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet
Katso EHEC syksy 2026 -kausikatsaus
EHEC (enterohemorraginen Escherichia coli) on shigatoksiinia tuottava E. coli -bakteeri, joka aiheuttaa veristä ripulia ja voi johtaa vakavaan munuaisvaurioon. Tartunta saadaan tavallisimmin saastuneesta ruoasta, kuten huonosti kypsennetystä naudanjauhelihasta, pastöroimattomasta maidosta, kasviksista tai vedestä, sekä eläinkontaktista ja henkilöstä toiseen. EHEC on yleisvaarallinen tartuntatauti, joka ilmoitetaan THL:lle.
Jo hyvin pieni bakteerimäärä riittää aiheuttamaan taudin, mikä tekee siitä helposti tarttuvan. Itämisaika on tyypillisesti 2–10 vuorokautta. Vakavin komplikaatio on hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä (HUS), joka on yleisempi pienillä lapsilla ja iäkkäillä. Suomessa esiintyy sekä yksittäistapauksia että ajoittaisia epidemioita.
Tauti alkaa vatsakrampeilla ja vetisellä ripulilla, joka usein muuttuu veriseksi muutaman päivän kuluessa. Kuume on usein lievä tai puuttuu. Osalle, erityisesti lapsille, kehittyy HUS, jonka oireita ovat vähentynyt virtsaneritys, kalpeus, mustelmataipumus ja väsymys munuaisten vajaatoiminnan ja punasolujen hajoamisen seurauksena. HUS voi johtaa dialyysihoidon tarpeeseen ja on hengenvaarallinen.
Hoidon perusta on riittävä nesteytys ja tilan seuranta, erityisesti HUS:n varhaisten merkkien varalta. Antibiootteja ja ripulia hidastavia lääkkeitä vältetään, koska ne saattavat lisätä toksiinin vapautumista ja HUS:n riskiä. HUS hoidetaan sairaalassa, tarvittaessa dialyysillä ja verensiirroilla. Munuaisfunktiota ja verenkuvaa seurataan tarkasti.
EHEC-infektioon ei yleensä käytetä antibiootteja, koska niistä voi olla haittaa. Hoito on tukihoitoa: nesteytys ja HUS:n aktiivinen hoito sairaalassa. Ripulilääkkeitä (esim. loperamidi) ei tule käyttää.
Ehkäisyssä keskeistä on lihan huolellinen kypsentäminen, käsihygienia (erityisesti eläinkontaktien ja WC-käynnin jälkeen), turvallinen juomavesi ja pastöroimattoman maidon välttäminen. Sairastuneen tulee noudattaa hyvää käsihygieniaa, ja tietyissä ammateissa (esim. elintarviketyö, hoitotyö) on työstä poissaolo- ja näytevaatimuksia. Rokotetta ei ole.
Tämä kuvaus koskee EHEC:n aiheuttamaa suolistoinfektiota ja sen komplikaatiota HUS:ää. Muut E. coli -infektiot ja muut ripulitaudit kuvataan erikseen. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.
Kansallinen tautiyhteenveto koneluettavana JSON-muodossa:
Lähde: THL (alustavat tiedot), haettu 3.11.2026. Välitetty: tautitilanne.hälytyslista.fi