Ekinokokki Suomessa, lokakuu 2026: 0 raportoitua tapausta. Sama määrä kuin edelliskuussa.
Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?
Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet
Ekinokokkoosi on Echinococcus-heisimatojen toukkamuotojen aiheuttama tauti, jossa elimistöön (tyypillisesti maksaan tai keuhkoihin) muodostuu hitaasti kasvavia rakkuloita. Ihminen saa tartunnan nielemällä loisen munia, jotka ovat peräisin koira- tai kettueläinten ulosteesta. Suomessa tauti on harvinainen ja usein ulkomailta peräisin. Ekinokokkoosi ilmoitetaan THL:n tartuntatautirekisteriin, eikä se tartu ihmisestä toiseen.
Tärkeimmät muodot ovat kystinen ekinokokkoosi (E. granulosus) ja vaarallisempi alveolaarinen ekinokokkoosi (E. multilocularis). Loisen elämänkierto kulkee peto- ja saaliseläinten välillä, ja ihminen on satunnainen väli-isäntä. Munat tarttuvat käsien, marjojen, vihannesten tai veden välityksellä. Tauti kehittyy hyvin hitaasti, ja itämisaika oireiseen tautiin voi olla vuosia.
Tauti on usein pitkään oireeton, koska rakkulat kasvavat hitaasti. Maksan ekinokokkoosissa voi ilmaantua ylävatsakipua, keltaisuutta ja tunnusteltava massa; keuhkoissa yskää, rintakipua ja hengenahdistusta. Rakkulan repeäminen voi aiheuttaa vakavan allergisen reaktion tai levittää tautia. Alveolaarinen muoto kasvaa syöpämäisesti tunkeutuen kudoksiin ja on hoitamattomana henkeä uhkaava.
Hoito riippuu taudin muodosta ja sijainnista ja edellyttää erikoissairaanhoitoa. Vaihtoehtoja ovat kirurginen poisto, kystan punktio ja käsittely (PAIR-tekniikka) sekä pitkäaikainen loislääkitys. Alveolaarinen ekinokokkoosi vaatii usein pitkän, joskus elinikäisen lääkityksen ja tarkan seurannan. Hoitopäätökset tehdään yksilöllisesti kuvantamisen ja serologian perusteella.
Ensisijainen loislääke on albendatsoli, jota käytetään joko yksinään tai leikkauksen/toimenpiteen yhteydessä; hoito on usein pitkäkestoista. Alveolaarisessa muodossa lääkitys voi kestää vuosia tai olla elinikäistä. Lääkevastetta ja haittoja seurataan säännöllisesti.
Ehkäisyssä keskeistä on käsihygienia, luonnonmarjojen ja -vihannesten pesu sekä varovaisuus koira- ja kettueläinten ulosteiden kanssa endeemisillä alueilla; koirien madotus vähentää riskiä. Rokotetta ei ole ihmisille. Riskialueilla matkaavien ja metsästäjien on hyvä tiedostaa tartuntatavat.
Tämä kuvaus koskee Echinococcus-lajien aiheuttamaa ekinokokkoosia. Muut suolistomatotaudit kuvataan erikseen. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti eikä korvaa lääkärin arviota.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.