ESBL-kantajuus, E. coli Suomessa, lokakuu 2026: 267 raportoitua tapausta. 60 tapausta vähemmän kuin edelliskuussa.
Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?
Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet
ESBL (laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottava) Escherichia coli tarkoittaa suolistobakteeria, joka on vastustuskykyinen useille penisilliineille ja kefalosporiineille. Kantajuudella tarkoitetaan tilaa, jossa bakteeri elää suolistossa aiheuttamatta oireita eli kyseessä on kolonisaatio, ei sairaus. THL seuraa resistenttien mikrobien esiintyvyyttä, ja ESBL-E. colin kantajuus on Suomessa varsin yleistä esimerkiksi ulkomaanmatkojen jälkeen.
ESBL-E. coli leviää uloste-suutartuntana ja käsien välityksellä, ja kantajuutta hankitaan usein matkoilla alueilta, joilla resistenssi on runsasta. Kantajuus voi kestää kuukausia, joskus vuosia, mutta usein se häviää itsestään. Riski varsinaiseen infektioon on suurentunut esimerkiksi virtsatie-, sairaalahoito- ja immuunipuutospotilailla. Terve kantaja ei yleensä tarvitse mitään hoitoa.
Kantajuus itsessään on oireeton, eikä se aiheuta vatsavaivoja tai kuumetta. Oireet ilmaantuvat vasta, jos bakteeri aiheuttaa infektion, tyypillisimmin virtsatietulehduksen: kirvelyä, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja kuumetta munuaisaltaan tulehduksessa. Vakavimmillaan kyseeseen tulee ESBL-bakteremia, mutta se on eri asia kuin oireeton kantajuus.
Oireetonta kantajuutta ei hoideta mikrobilääkkeillä, koska hoito ei poista kantajuutta ja lisää resistenssiä. Jos kantaja sairastuu infektioon, lääkitys valitaan bakteerin herkkyysmäärityksen perusteella. Sairaalassa kantaja hoidetaan kosketusvarotoimin muiden potilaiden suojaamiseksi. Kantajuus otetaan huomioon, jos potilaalle joudutaan aloittamaan antibiootti muun infektion vuoksi.
Kantajuus ei vaadi lääkitystä. Mahdollisessa infektiossa lievä virtsatietulehdus voidaan usein hoitaa herkkyyden salliessa esimerkiksi nitrofurantoiinilla tai pivmesillinaamilla, kun taas vakavat infektiot hoidetaan usein karbapeneemeillä (esimerkiksi meropeneemi) herkkyysmäärityksen mukaan. Lääkevalinta perustuu aina laboratorion antamaan herkkyystulokseen.
Leviämistä ehkäistään hyvällä käsihygienialla ja sairaalaympäristössä kosketusvarotoimilla ja seulonnalla riskipotilailla, esimerkiksi ulkomaisesta sairaalasta siirtyvillä. Matkalla kannattaa noudattaa hyvää ruoka- ja käsihygieniaa. Kotioloissa kantaja voi elää normaalisti, eikä kantajuus estä työtä tai arkielämää.
Tämä kuvaus koskee oireetonta ESBL-E. coli -kantajuutta (kolonisaatiota), ei invasiivista veri- tai likvorlöydöstä, joka on kuvattu erikseen. Kantajuus on mikrobiologinen löydös eikä sairaus. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.