lokakuu 2026
Tautitilanne · Kuppa

Kuppa Suomessa: tautitilanne nyt

Syksy 2026 Suomessa

Kuppa Suomessa, lokakuu 2026: 17 raportoitua tapausta. 3 tapausta vähemmän kuin edelliskuussa.

Viimeisin kuukausi
17

tapausta · lokakuu 2026

Kuluva kuukausi
Ei vielä tietoa

Tämän taudin tapausmääriä ei raportoida viikoittain. Kuluvan kuukauden luku päivittyy kuukausitietojen valmistuttua.

Kuukausisuunta Muutos −3

Lähde: THL tartuntatautirekisteri.

Tautitapaukset Suomessa

17 lokakuu 2026
Toteutunut Ennuste (palvelun oma arvio, ei THL:n)
02/2026
04/2026
06/2026
08/2026
10/2026
11/26
12/26
01/27

Kuukausiennuste

marraskuu 2026 10–22 tapausta viime kuussa: 17 heinäkuu 2026: 13 tapausta elokuu 2026: 15 tapausta syyskuu 2026: 20 tapausta lokakuu 2026: 17 tapausta marraskuu 2026: 16 tapausta (ennuste)
joulukuu 2026 14–38 tapausta heinäkuu 2026: 13 tapausta elokuu 2026: 15 tapausta syyskuu 2026: 20 tapausta lokakuu 2026: 17 tapausta marraskuu 2026: 16 tapausta (ennuste) joulukuu 2026: 26 tapausta (ennuste)
tammikuu 2027 10–30 tapausta heinäkuu 2026: 13 tapausta elokuu 2026: 15 tapausta syyskuu 2026: 20 tapausta lokakuu 2026: 17 tapausta marraskuu 2026: 16 tapausta (ennuste) joulukuu 2026: 26 tapausta (ennuste) tammikuu 2027: 20 tapausta (ennuste)

Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?

Tapausmäärät alueittain

Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet

Näytä kaikki alueet

Kausi- ja aluevertailu

Katso vertailujen laskentatapa.

Mikä Kuppa on?

Kuppa (syfilis) on Treponema pallidum -bakteerin aiheuttama krooninen sukupuolitautina tarttuva infektio, jonka luonteenomaisena piirteenä on vaiheittainen eteneminen primaarista sekundaari-, latentti- ja tertiaarivaiheeseen. Suomessa tartuntamäärät ovat kasvaneet viime vuosina erityisesti miesten välisen seksin yhteydessä tapahtuvissa tartunnoissa.

Kuppa: oireet

haavauma ihottuma kuume imusolmuketurvotus

Yleiskuva

Kuppa tarttuu tavallisimmin suojaamattomassa yhdynnässä ihokontaktin kautta, mutta se voi tarttua myös äidistä sikiöön raskauden aikana synnynnäisenä kuppana. Bakteeri leviää elimistössä verenkierron mukana pian tartunnan jälkeen, ja tauti etenee hoitamattomana vuosien tai vuosikymmenten kuluessa vaiheesta toiseen, välillä oireettomana latenttivaiheena. Suomessa kuppa on ilmoitettava tartuntatauti, ja Terveyskirjaston mukaan taudin diagnostiikka perustuu serologisiin vasta-ainetesteihin. Tartunnanjäljitys ja kumppanien testaus ovat keskeinen osa taudin hallintaa, koska oireeton tartunta voi levitä huomaamatta.

Oireet

Primaarivaiheessa tartuntakohtaan kehittyy tyypillisesti kivuton haavauma, sankkeri, joka parantuu itsekseen viikkojen kuluessa. Sekundaarivaiheessa, tavallisesti muutaman viikon tai kuukauden kuluttua, ilmenee laaja-alainen ihottuma, joka voi peittää myös kämmenet ja jalkapohjat, sekä imusolmukesuurentumia, kuumeilua ja yleisoireita. Latenttivaiheessa tauti on oireeton, mutta bakteeri jää elimistöön, ja osalla hoitamattomista potilaista tauti etenee vuosien kuluttua tertiaarivaiheeseen, jossa voi ilmaantua vaikeita komplikaatioita, kuten kuppakumman (gumma), sydän- ja verisuonivaurioita tai neurosyfilikseen liittyviä neurologisia oireita, kuten tabes dorsalista ja etenevää halvausta. Raskaudenaikainen tartunta voi johtaa keskenmenoon, kuolleena syntymään tai synnynnäiseen kuppaan vastasyntyneellä.

Hoito

Hoidon perusta on antibioottihoito, jonka kesto ja anto-ohjelma määräytyvät taudin vaiheen mukaan. Hoidon onnistumista seurataan serologisilla kontrollikokeilla useiden kuukausien ajan, ja hoidon aikana suositellaan pidättäytymistä seksikontakteista, kunnes hoito on saatu päätökseen ja kontrollikokeet ovat asianmukaiset. Kaikki tartunnalle altistuneet kumppanit tulee testata ja tarvittaessa hoitaa, mikä on osa Käypä hoito -suosituksen mukaista sukupuolitautien torjuntaa.

Lääkitys

Ensisijaislääke on penisilliini: primaari- ja sekundaarivaiheen kuppa hoidetaan tavallisesti bentsatiinipenisilliinin kerta-annoksella lihakseen, kun taas latentissa kupassa käytetään useamman viikon pistossarjaa. Penisilliiniallergisille vaihtoehtona on esimerkiksi keftriaksoni tai muu soveltuva antibiootti erikoislääkärin harkinnan mukaan. Neurosyfilis ja raskaudenaikainen kuppa vaativat tehostettua, usein suonensisäistä penisilliinihoitoa erikoissairaanhoidossa.

Yleisiä huomioita

Kuppa on Suomessa yleisvaarallisiin verrattava, ilmoitettava tartuntatauti, ja lääkärin sekä laboratorion on tehtävä ilmoitus tartuntatautirekisteriin. Ehkäisyssä keskeistä on kondomin käyttö, säännöllinen sukupuolitautitestaus riskikäyttäytymisen yhteydessä ja kumppanien jäljitys ja hoito. Raskaana olevilta seulotaan kuppa osana äitiysneuvolan seurantaa synnynnäisen kupan ehkäisemiseksi. Rokotetta kuppaa vastaan ei ole olemassa, joten torjunta perustuu ehkäisyyn, varhaiseen diagnostiikkaan ja hoitoon.

Rajaus

Tämä kohta käsittelee kuppaa sukupuolitautina aikuisilla ja raskauden yhteydessä; muut treponematoosit ja yksityiskohtainen neurosyfiliksen erikoissairaanhoidon hoitoprotokolla on rajattu tämän kuvauksen ulkopuolelle.

Miten tätä sivua kannattaa lukea?

Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.

Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.

Lähteet ja laskentatapa

Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.

Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.

Usein haetut kysymykset

Kuinka yleinen Kuppa on nyt?

Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.

Miten Kuppa tapausmäärät ovat muuttuneet?

Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.