Malaria Suomessa, lokakuu 2026: 4 raportoitua tapausta. 1 tapaus enemmän kuin edelliskuussa.
Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?
Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet
Malaria on Plasmodium-suvun alkueläinten aiheuttama vakava kuumetauti, joka tarttuu ihmiseen Anopheles-hyttysen pistosta. Sitä esiintyy trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, ja Suomessa tapaukset ovat matkailijoilla ja maahanmuuttajilla. Vaarallisin laji on Plasmodium falciparum, joka voi aiheuttaa henkeä uhkaavan taudin nopeasti. Malaria on ilmoitettava tartuntatauti, joka kirjataan THL:n rekisteriin.
Malaria tarttuu hyttysen pistosta; ihmisestä toiseen se ei tartu tavallisessa kanssakäymisessä. Itämisaika on tyypillisesti 1–4 viikkoa, mutta joissakin lajeissa (esim. P. vivax) tauti voi puhjeta kuukausia myöhemmin. Falciparum-malaria on hätätilanne. Riski on suurin niillä, jotka matkustavat malaria-alueille ilman ennaltaehkäisyä.
Tyypillisiä oireita ovat korkea, usein jaksoittainen kuume, vilunväristykset, hikoilu, päänsärky, lihaskivut, pahoinvointi ja väsymys; oireet muistuttavat aluksi flunssaa. Vaikea falciparum-malaria voi johtaa tajunnan häiriöihin (aivomalaria), munuaisten ja hengityksen vajaatoimintaan, anemiaan ja verensokerin laskuun. Tauti voi edetä nopeasti hengenvaaralliseksi. Jokainen kuumeinen malaria-alueelta palannut on tutkittava viiveettä.
Malaria hoidetaan lajin, vaikeusasteen ja alueen resistenssitilanteen mukaisella malarialääkityksellä. Vaikea falciparum-malaria on hätätilanne, joka hoidetaan sairaalassa suonensisäisesti. Diagnoosi varmistetaan verinäytteestä kiireellisesti. Tila ja komplikaatiot vaativat tarkkaa seurantaa.
Komplisoitumaton falciparum-malaria hoidetaan tyypillisesti artemisiniinipohjaisilla yhdistelmähoidoilla (ACT). Vaikea malaria hoidetaan suonensisäisellä artesunaatilla. P. vivax- ja P. ovale -infektioissa käytetään lisäksi primakiinia maksan lepomuotojen häätöön (G6PD-vajaus tarkistetaan). Lääkevalinta perustuu lajiin ja resistenssitilanteeseen.
Ehkäisyssä keskeistä on hyttysten torjunta (verkot, karkotteet, peittävä vaatetus) ja tarvittaessa malarian estolääkitys matkakohteen riskin mukaan. Matkaa ennen kannattaa selvittää kohteen malariatilanne ja estolääkitystarve. Rokote on käytössä osassa endeemisiä maita, mutta matkailijoille ei rutiinisti. Kuumeinen matkailija tulee tutkia aina malarian varalta.
Tämä kuvaus koskee Plasmodium-lajien aiheuttamaa malariaa. Muut hyttysvälitteiset taudit (esim. dengue, chikungunya) kuvataan erikseen. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti eikä korvaa lääkärin arviota.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.