Meningokokki, ryhmä Y Suomessa, lokakuu 2026: 0 raportoitua tapausta. Sama määrä kuin edelliskuussa.
Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?
Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet
Meningokokki serotyyppi Y on invasiivisen meningokokkitaudin aiheuttaja, joka voi aiheuttaa aivokalvotulehduksen ja verenmyrkytyksen sekä suhteellisen usein keuhkokuumetta. Ryhmä Y sisältyy MenACWY-konjugaattirokotteeseen. Bakteeri leviää pisara- ja lähikontaktitartuntana, ja invasiivinen meningokokkitauti ilmoitetaan THL:lle.
Bakteeri kolonisoi nielua oireettomasti, ja invasiivinen tauti kehittyy vain osalle kantajista. Ryhmä Y:n aiheuttamat tapaukset painottuvat osin iäkkäämpiin verrattuna joihinkin muihin ryhmiin. Itämisaika on lyhyt, ja tauti voi edetä nopeasti. Ryhmä Y:n osuus vaihtelee vuosittain.
Oireina ovat aivokalvotulehduksen ja verenmyrkytyksen tyypilliset oireet (kuume, päänsärky, niskajäykkyys, petekkiaalinen ihottuma, yleistilan romahdus). Ryhmä Y aiheuttaa muita ryhmiä useammin myös keuhkokuumetta. Tauti voi edetä nopeasti septiseksi shokiksi. Iäkkäillä oirekuva voi olla epätyypillinen.
Kyseessä on hätätilanne, jossa antibioottihoito aloitetaan välittömästi. Sairaalassa annetaan suonensisäistä antibioottia ja tukihoitoa. Lähikontakteille annetaan estolääkitys ja tarvittaessa rokotus. Nopea hoidon aloitus on ratkaiseva.
Ensisijainen hoito on suonensisäinen kolmannen polven kefalosporiini (keftriaksoni tai kefotaksiimi). Lähikontaktien estolääkkeenä käytetään siprofloksasiinia tai rifampisiinia. Ryhmä Y sisältyy MenACWY-rokotteeseen.
Ryhmä Y:tä vastaan suojaa MenACWY-konjugaattirokote, jota käytetään riskiryhmille ja epidemiatilanteissa. Torjunnassa keskeistä on estolääkitys ja rokotus. Nopea tunnistaminen on elintärkeää.
Tämä kuvaus koskee meningokokki ryhmä Y:n aiheuttamaa invasiivista tautia. Muut seroryhmät kuvataan erikseen. Kuvaus on yleisluonteinen tietoteksti.
Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.
Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.
Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.
Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.
Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.
Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.