Vesirokkovirus: mitkä ovat tavalliset oireet?

Sivulla näkyvät tavallisimmat oireet sekä tautikohtainen perustieto, jotta löydät tärkeimmät asiat yhdestä paikasta.

lokakuu 2026

Tautitilanne · Vesirokkovirus

Vesirokkovirus Suomessa: tautitilanne nyt

Syksy 2026 Suomessa

Vesirokkovirus Suomessa, lokakuu 2026: 66 raportoitua tapausta. 6 tapausta enemmän kuin edelliskuussa.

Takaisin Suomen tilanteeseen

Viimeisin kuukausi

tapausta · lokakuu 2026

Kuluva kuukausi

Ei vielä tietoa

Tämän taudin tapausmääriä ei raportoida viikoittain. Kuluvan kuukauden luku päivittyy kuukausitietojen valmistuttua.

Kuukausisuunta Muutos +6

Edellinen syyskuussa 2026 60

Viimeisin lokakuu 2026 66

Ennuste marraskuu 2026 · arvio 38

Lähde: THL tartuntatautirekisteri.

Tautitapaukset Suomessa

66 lokakuu 2026

Toteutunut Ennuste (palvelun oma arvio, ei THL:n)

02/2026

04/2026

06/2026

08/2026

10/2026

11/26

12/26

01/27

Kuukausiennuste

marraskuu 2026 27–49 tapausta viime kuussa: 66

joulukuu 2026 25–53 tapausta

tammikuu 2027 25–55 tapausta

Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?

Tapausmäärät alueittain

Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet

Näytä kaikki alueet

Kausi- ja aluevertailu

Tapausmäärä oli 27 % suurempi kuin lokakuussa 2025 (66 vs. 52).
Hyvinvointialueista suurin kasvu oli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella: +8 tapausta edelliseen kuukauteen verrattuna.
Hyvinvointialueista suurin lasku oli Helsingissä: −12 tapausta edelliseen kuukauteen verrattuna.

Katso vertailujen laskentatapa.

Mikä Vesirokkovirus on?

Varicella zoster -virus (VZV) on herpesvirusperheeseen kuuluva DNA-virus, joka aiheuttaa primaarisen infektion yhteydessä vesirokon (varicella) ja jää sen jälkeen piileväksi hermosolmukkeisiin, mistä se voi vuosia myöhemmin reaktivoituessaan aiheuttaa vyöruusun (herpes zoster). Vesirokko on erittäin herkästi tarttuva ilma- ja kosketustartuntana leviävä tauti, kun vyöruusu tarttuu lähinnä suoraan kosketuksena rakkuloiden nesteeseen.

Vesirokkovirus: oireet

kutiseva ihottuma ihottuma kuume väsymys

Yleiskuva

Ennen rokotusohjelmaa vesirokko sairastettiin Suomessa käytännössä yleisesti lapsuudessa, ja tauti oli usein lievä, mutta se aiheutti myös vuosittain sairaalahoitoja ja harvinaisia vakavia komplikaatioita. Vesirokkorokote otettiin Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2017, ja sen jälkeen tautitapausten ja sairaalahoitojen määrä on selvästi vähentynyt. Vyöruusu esiintyy tyypillisesti iäkkäämmillä tai immuunipuutteisilla, joiden aiemmin sairastama vesirokkoinfektio reaktivoituu esimerkiksi vastustuskyvyn heikentyessä.

Oireet

Vesirokko alkaa tyypillisesti lievällä kuumeella ja yleisoireilla, jonka jälkeen iholle puhkeaa aaltoina eteneviä, kutisevia rakkulamaisia ihottumaläiskiä, jotka ovat eri kehitysvaiheissa samanaikaisesti (näppylä, rakkula, rupi). Aikuisilla ja immuunipuutteisilla tauti on tyypillisesti vaikeampi, ja komplikaatioina voi ilmetä bakteeriperäistä ihoinfektiota raapimisen seurauksena, keuhkokuumetta tai harvinaisena mutta vakavana pikkuaivotulehdusta (serebelliittiä). Vyöruusu ilmenee tyypillisesti yhden hermojuuren alueella esiintyvänä kivuliaana, vyömäisenä rakkulaihottumana, jota usein edeltää alueen kipu tai polttava tunne ennen ihomuutosten ilmestymistä. Vyöruusun pahin pitkäaikainen komplikaatio on postherpeettinen neuralgia, pitkittynyt hermokipu, joka voi kestää kuukausia tai vuosia rakkuloiden parantumisen jälkeen, ja jos vyöruusu sijaitsee kasvojen alueella, se voi uhata näköä (herpes zoster ophthalmicus).

Hoito

Lievä vesirokko lapsella hoidetaan yleensä kotona oireenmukaisesti kutinaa lievittävillä valmisteilla, kynsien lyhyeksi leikkaamisella ja riittävällä nesteytyksellä, ja tulehduskipulääke ibuprofeeni pyritään välttämään vesirokon aikana ihoinfektioriskin vuoksi. Vyöruusu hoidetaan tyypillisesti viruslääkkeellä, joka aloitetaan mahdollisimman pian, mielellään 72 tunnin sisällä oireiden alkamisesta, tehon maksimoimiseksi ja postherpeettisen neuralgian riskin pienentämiseksi. Vaikeat tapaukset, kuten immuunipuutteisen potilaan disseminoitunut infektio tai silmiä uhkaava vyöruusu, vaativat erikoissairaanhoidon arviota ja mahdollisesti suonensisäistä lääkitystä.

Lääkitys

Ensisijaisia lääkkeitä ovat asikloviiri, valasikloviiri ja famsikloviiri, joita käytetään erityisesti aikuisten vesirokossa, vyöruusussa ja immuunipuutteisten potilaiden hoidossa. Vakavissa, disseminoituneissa tai silmää uhkaavissa tapauksissa käytetään suonensisäistä asikloviiria sairaalassa. Postherpeettisen neuralgian hoidossa voidaan tarvita erillistä kipulääkitystä, kuten gabapentiinia tai pregabaliinia.

Yleisiä huomioita

Vesirokkorokote kuuluu Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan lapsille, ja sitä suositellaan myös aikuisille, jotka eivät ole sairastaneet tautia. Vyöruusua vastaan on saatavilla erillinen rokote, jota suositellaan erityisesti iäkkäille ja immuunipuutteisille riskiryhmille THL:n ohjeistuksen mukaisesti. Vesirokko ei kuulu yleiseen ilmoitusvelvollisuuteen, mutta raskaana olevien altistuminen vesirokolle vaatii erityishuomiota, koska tauti voi aiheuttaa sikiölle synnynnäisen varicella-oireyhtymän tai vastasyntyneelle vaikean infektion, jos äiti sairastuu juuri ennen synnytystä. Immuunipuutteiset potilaat ja vastasyntyneet ovat molempien tautimuotojen suhteen erityisen alttiita vaikealle taudinkuvalle.

Rajaus

Tämä osio käsittelee Varicella zoster -viruksen aiheuttamaa primaaria vesirokkoinfektiota ja sen reaktivaatiomuotoa vyöruusua yhtenä kokonaisuutena, ei muita herpesvirusperheen viruksia, kuten herpes simplex -viruksia, joita kuvataan omissa tautikuvauksissaan.

Miten tätä sivua kannattaa lukea?

Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.

Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.

Lähteet ja laskentatapa

Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.

Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.

Usein haetut kysymykset

Kuinka yleinen Vesirokkovirus on nyt?

Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.

Miten Vesirokkovirus tapausmäärät ovat muuttuneet?

Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.