VRE-kantajuus: mitkä ovat tavalliset oireet?

Sivulla näkyvät tavallisimmat oireet sekä tautikohtainen perustieto, jotta löydät tärkeimmät asiat yhdestä paikasta.

lokakuu 2026

Tautitilanne · VRE-kantajuus

VRE-kantajuus Suomessa: tautitilanne nyt

Syksy 2026 Suomessa

VRE-kantajuus Suomessa, lokakuu 2026: 0 raportoitua tapausta. 1 tapaus vähemmän kuin edelliskuussa.

Takaisin Suomen tilanteeseen

Viimeisin kuukausi

tapausta · lokakuu 2026

Kuluva kuukausi

Ei vielä tietoa

Tämän taudin tapausmääriä ei raportoida viikoittain. Kuluvan kuukauden luku päivittyy kuukausitietojen valmistuttua.

Kuukausisuunta Muutos −1

Edellinen syyskuussa 2026 1

Viimeisin lokakuu 2026 0

Ennuste marraskuu 2026 · arvio 2

Lähde: THL tartuntatautirekisteri.

Tautitapaukset Suomessa

0 lokakuu 2026

Toteutunut Ennuste (palvelun oma arvio, ei THL:n)

02/2026

04/2026

06/2026

08/2026

10/2026

11/26

12/26

01/27

Kuukausiennuste

marraskuu 2026 0–5 tapausta viime kuussa: 0

joulukuu 2026 0–6 tapausta

tammikuu 2027 0–4 tapausta

Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?

Tapausmäärät alueittain

Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet

Näytä kaikki alueet

Kausi- ja aluevertailu

Tapausmäärä oli 0; lokakuussa 2025 tapauksia ilmoitettiin 1.
Hyvinvointialueista suurin lasku oli Helsingissä: −1 tapausta edelliseen kuukauteen verrattuna.

Katso vertailujen laskentatapa.

Mikä VRE-kantajuus on?

VRE-kantajuus tarkoittaa vankomysiinille resistentin enterokokin (Enterococcus faecium tai Enterococcus faecalis) oireetonta kolonisaatiota suolistossa, ja se on erotettava selkeästi VRE:n aiheuttamasta invasiivisesta infektiosta.

VRE-kantajuus: oireet

oireeton kantajuus

Yleiskuva

Enterokokit kuuluvat normaalisti terveen ihmisen suoliston mikrobistoon, mutta osa kannoista on kehittänyt vankomysiiniresistenssin, mikä tekee niistä sairaalahygienian kannalta merkittäviä moniresistenttejä mikrobeja. VRE-kantajuus syntyy tavallisesti sairaalahoidon, antibioottihoitojen tai ulkomailla annetun terveydenhuollon yhteydessä, ja se leviää kosketustartuntana, tyypillisimmin hoitohenkilökunnan käsien välityksellä potilaasta toiseen. Suomessa VRE-tilanne on pitkään ollut hallinnassa ajoittaisin sairaalaepidemioin, ja THL seuraa tilannetta valtakunnallisesti. Kantajuus voi säilyä pitkään, joskus kuukausia tai vuosia, ilman että henkilölle kehittyy koskaan varsinaista infektiota.

Oireet

VRE-kantajuus on määritelmällisesti oireeton tila: bakteeri elää suolistossa aiheuttamatta tulehdusta, kuumetta tai muita sairauden merkkejä. Kantaja ei tunnista tilaansa itse, ja se todetaan yleensä vain seulontanäytteen perusteella, esimerkiksi sairaalaan tulovaiheessa tehdyn peräsuolinäytteen tai ulostenäytteen avulla. Kantajuus ei sinänsä aiheuta mitään kliinistä haittaa henkilölle itselleen, mutta se on merkityksellinen tartunnan leviämisen riskin kannalta muille potilaille. Oireiden puuttuminen erottaa kantajuuden selvästi VRE-bakteremiasta, jossa bakteeri pääsee verenkiertoon ja aiheuttaa systeemisen infektion oireita.

Hoito

Oireettomia VRE-kantajia ei hoideta antibiootein, koska hoito ei poista kantajuutta tehokkaasti ja saattaa päinvastoin lisätä resistenssin kehittymistä ja haitata normaalia suolistomikrobistoa. Kantajuuden hallinta perustuu sairaalahygieniaan: kosketusvarotoimiin, kohdennettuun seulontaan altistuneilla potilailla, hoitohenkilökunnan käsihygienian tehostamiseen ja tarvittaessa kantajapotilaan hoitamiseen omassa huoneessa. Kantajuus voi häviä itsekseen ajan myötä, ja se todetaan hävinneeksi vasta toistettujen negatiivisten seulontanäytteiden perusteella THL:n ohjeiden mukaisesti. Sairaalasta kotiutumisen jälkeen kantajuus ei rajoita tavanomaista elämää tai vaadi kotioloissa erityistoimia perheenjäsenille.

Lääkitys

Oireettomaan VRE-kantajuuteen ei anneta antibioottihoitoa, sillä spesifistä eradikaatiohoitoa ei ole osoitettu tehokkaaksi eikä sitä suositella kansallisissa ohjeissa. Mahdollinen antibioottihoito annetaan vain, jos kantajalle kehittyy muu, VRE:hen liittymätön infektio, jolloin lääkevalinnassa huomioidaan kantajuus jatkohoidon suunnittelussa. Ennaltaehkäisevää tai kantajuutta poistavaa lääkitystä ei ole kliinisessä käytössä Suomessa.

Yleisiä huomioita

Ehkäisyn kulmakivi on sairaaloiden ja hoitolaitosten tehokas käsihygienia, kosketusvarotoimet, ympäristön puhdistus ja riskipotilaiden systemaattinen seulonta, erityisesti ulkomailla hoidettujen tai pitkään sairaalassa olleiden potilaiden kohdalla. VRE-kantajuus on THL:n ohjeistuksen mukaisesti ilmoitettava tartuntatautirekisteriin, ja sairaalat noudattavat kansallista ohjetta moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Rokotetta ei ole saatavilla. Erityisryhmiä, kuten immuunipuutteisia, dialyysipotilaita ja vastasyntyneiden teho-osastojen potilaita, seurataan tarkemmin, koska heillä kantajuus voi altistaa vakavammalle infektiolle myöhemmin.

Rajaus

Tämä kuvaus kattaa yksinomaan oireettoman VRE-kolonisaation eli kantajuuden, joka todetaan seulontanäytteestä (uloste, peräsuolinäyte) ilman kliinisiä infektio-oireita. Se erotetaan invasiivisesta muodosta (vre-veri-likvor), joka kuvaa invasiivista, vakavaa VRE-infektiota verenkierrossa tai keskushermostossa ja vaatii aina aktiivista antibioottihoitoa.

Miten tätä sivua kannattaa lukea?

Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.

Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.

Lähteet ja laskentatapa

Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.

Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.

Usein haetut kysymykset

Kuinka yleinen VRE-kantajuus on nyt?

Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.

Miten VRE-kantajuus tapausmäärät ovat muuttuneet?

Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.