Yersinia enterocolitica: mitkä ovat tavalliset oireet?

Sivulla näkyvät tavallisimmat oireet sekä tautikohtainen perustieto, jotta löydät tärkeimmät asiat yhdestä paikasta.

lokakuu 2026

Tautitilanne · Yersinia enterocolitica

Yersinia enterocolitica Suomessa: tautitilanne nyt

Syksy 2026 Suomessa

Yersinia enterocolitica Suomessa, lokakuu 2026: 15 raportoitua tapausta. 13 tapausta vähemmän kuin edelliskuussa.

Takaisin Suomen tilanteeseen

Viimeisin kuukausi

tapausta · lokakuu 2026

Kuluva kuukausi

Ei vielä tietoa

Tämän taudin tapausmääriä ei raportoida viikoittain. Kuluvan kuukauden luku päivittyy kuukausitietojen valmistuttua.

Kuukausisuunta Muutos −13

Edellinen syyskuussa 2026 28

Viimeisin lokakuu 2026 15

Ennuste marraskuu 2026 · arvio 15

Lähde: THL tartuntatautirekisteri.

Tautitapaukset Suomessa

15 lokakuu 2026

Toteutunut Ennuste (palvelun oma arvio, ei THL:n)

02/2026

04/2026

06/2026

08/2026

10/2026

11/26

12/26

01/27

Kuukausiennuste

marraskuu 2026 3–27 tapausta viime kuussa: 15

joulukuu 2026 14–46 tapausta

tammikuu 2027 7–33 tapausta

Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?

Tapausmäärät alueittain

Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet

Näytä kaikki alueet

Kausi- ja aluevertailu

Tapausmäärä oli 62 % pienempi kuin lokakuussa 2025 (15 vs. 40).
Hyvinvointialueista suurin kasvu oli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella: +2 tapausta edelliseen kuukauteen verrattuna.
Hyvinvointialueista suurin lasku oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella: −4 tapausta edelliseen kuukauteen verrattuna.

Katso vertailujen laskentatapa.

Mikä Yersinia enterocolitica on?

Yersinia enterocolitica on gramnegatiivinen suolistobakteeri, joka on yksi tavallisimmista bakteeriperäisten ruokamyrkytysten ja suolistoinfektioiden aiheuttajista Suomessa. Tartunta saadaan tyypillisesti saastuneesta ruoasta, erityisesti raa'asta tai kypsentämättömästä sianlihasta, ja se aiheuttaa vuosittain satoja tautitapauksia.

Yersinia enterocolitica: oireet

vatsakipu ripuli kuume alavatsakipu

Yleiskuva

Bakteeri esiintyy laajasti eläimissä, erityisesti sioissa, ja se voi levitä elintarvikeketjun kautta ihmisiin saastuneen lihan, raakojen kasvisten tai juomaveden välityksellä. Suomessa Y. enterocolitica -tartuntoja todetaan vuosittain satoja, ja Terveyskirjaston mukaan tauti aiheuttaa yhdessä Y. pseudotuberculosiksen kanssa suurimman osan Suomen yersinioositapauksista. Tartunta voi levitä myös ihmisestä toiseen ulosteperäisesti puutteellisen käsihygienian seurauksena, mikä mahdollistaa pienimuotoisia epidemioita esimerkiksi perhepiirissä tai päiväkodeissa. Itämisaika on tyypillisesti 3–7 vuorokautta altistumisesta.

Oireet

Tauti aiheuttaa tyypillisesti vatsakipua, ripulia ja kuumetta, ja lapsilla ja nuorilla aikuisilla infektio voi jäljitellä umpilisäketulehdusta aiheuttamalla oikean alavatsan kipua suoliliepeen imusolmuketulehduksen (mesenteriaalinen lymfadeniitti) seurauksena. Osalla potilaista, erityisesti aikuisilla, kehittyy infektion jälkeen reaktiivinen niveltulehdus tai erythema nodosum -ihottuma viikkojen kuluessa suolisto-oireiden hellittämisestä, ja tämä jälkitauti liittyy erityisesti HLA-B27-kudostyyppiin. Harvinaisempia komplikaatioita ovat verenmyrkytys immuunipuutteisilla tai raudan liikakertymästä kärsivillä potilailla, sekä pitkittynyt suolisto-oireilu joillakin potilailla. Suurin osa tapauksista on kuitenkin itsestään rajoittuvia ja parantuu ilman erikoishoitoa.

Hoito

Valtaosa Y. enterocolitica -infektioista on lieviä ja parantuu itsekseen oireenmukaisella hoidolla, kuten riittävällä nesteytyksellä. Antibioottihoitoa harkitaan vaikeaoireisilla, immuunipuutteisilla potilailla tai silloin, kun infektio on levinnyt verenkiertoon. Umpilisäketulehdusta muistuttavan taudinkuvan yhteydessä on tärkeää erotusdiagnostisesti sulkea pois todellinen umpilisäketulehdus, jotta vältetään tarpeeton leikkaus.

Lääkitys

Lievät suolisto-oireet eivät vaadi antibioottihoitoa, mutta vakavammissa tai systeemisissä infektioissa käytetään esimerkiksi fluorokinoloneja, kolmannen polven kefalosporiineja tai trimetopriimi-sulfametoksatsolia herkkyysmäärityksen mukaan. Reaktiivisen niveltulehduksen hoito on oireenmukaista tulehduskipulääkkein, eikä antibiootilla ole osoitettu olevan vaikutusta jo kehittyneeseen jälkitautiin.

Yleisiä huomioita

Ehkäisy perustuu elintarvikehygieniaan: sianlihan riittävään kypsentämiseen, raa'an lihan ja muiden elintarvikkeiden erillään pitämiseen sekä käsihygieniaan ruoanvalmistuksen yhteydessä. Yersinioosi on Suomessa ilmoitettava tartuntatauti, joka kirjataan tartuntatautirekisteriin laboratorion ilmoituksen perusteella, ja Ruokavirasto seuraa elintarvikeperäisiä epidemioita yhdessä THL:n kanssa. Rokotetta tautia vastaan ei ole. Erityisryhminä immuunipuutteiset ja raudan liikakertymästä kärsivät potilaat ovat alttiimpia vaikealle tai systeemiselle taudille, ja HLA-B27-positiiviset henkilöt ovat suuremmassa riskissä reaktiiviselle niveltulehdukselle.

Rajaus

Tämä kohta käsittelee nimenomaan Yersinia enterocolitica -lajin aiheuttamaa suolistoinfektiota ja siihen liittyviä jälkitauteja; Yersinia pseudotuberculosiksen ja muiden yersinialajien aiheuttamat taudinkuvat on kuvattu erikseen omissa osioissaan.

Miten tätä sivua kannattaa lukea?

Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.

Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.

Lähteet ja laskentatapa

Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.

Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.

Usein haetut kysymykset

Kuinka yleinen Yersinia enterocolitica on nyt?

Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.

Miten Yersinia enterocolitica tapausmäärät ovat muuttuneet?

Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.