Yersinia, muu: mitkä ovat tavalliset oireet?

Sivulla näkyvät tavallisimmat oireet sekä tautikohtainen perustieto, jotta löydät tärkeimmät asiat yhdestä paikasta.

lokakuu 2026

Tautitilanne · Yersinia, muu

Yersinia, muu Suomessa: tautitilanne nyt

Syksy 2026 Suomessa

Yersinia, muu Suomessa, lokakuu 2026: 0 raportoitua tapausta. Sama määrä kuin edelliskuussa.

Takaisin Suomen tilanteeseen

Viimeisin kuukausi

tapausta · lokakuu 2026

Kuluva kuukausi

Ei vielä tietoa

Tämän taudin tapausmääriä ei raportoida viikoittain. Kuluvan kuukauden luku päivittyy kuukausitietojen valmistuttua.

Kuukausisuunta Muutos 0

Edellinen syyskuussa 2026 0

Viimeisin lokakuu 2026 0

Ennuste marraskuu 2026 · arvio 0

Lähde: THL tartuntatautirekisteri.

Tautitapaukset Suomessa

0 lokakuu 2026

Toteutunut Ennuste (palvelun oma arvio, ei THL:n)

02/2026

04/2026

06/2026

08/2026

10/2026

11/26

12/26

01/27

Kuukausiennuste

marraskuu 2026 noin 0 tapausta viime kuussa: 0

joulukuu 2026 0–2 tapausta

tammikuu 2027 0–7 tapausta

Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?

Tapausmäärät alueittain

Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet

Näytä kaikki alueet

Kausi- ja aluevertailu

Tapausmäärä oli 0; lokakuussa 2025 tapauksia ilmoitettiin 0.

Katso vertailujen laskentatapa.

Mikä Yersinia, muu on?

Yersinia-suvun bakteereihin kuuluu Yersinia enterocolitica- ja Yersinia pseudotuberculosis -lajien lisäksi useita muita, kliinisesti harvinaisempia lajeja, jotka voivat ajoittain aiheuttaa suolistoinfektioita tai muita infektioita ihmisellä. Tämä kohta kuvaa näitä muita yersinialajeja ryhmänä, eikä siihen lueta ruttoa aiheuttavaa Yersinia pestistä, jota käsitellään omana erillisenä tautinaan.

Yersinia, muu: oireet

vatsakipu ripuli kuume niveltulehdus

Yleiskuva

Yersinia-sukuun kuuluu kymmeniä lajeja, joista suurin osa on ympäristöperäisiä ja harvoin ihmiselle tautia aiheuttavia, mutta yksittäisiä tapauksia ja löydöksiä muista kuin kahdesta päälajista raportoidaan ajoittain kliinisen mikrobiologian laboratorioissa. Tällaiset löydökset tehdään tavallisesti ulostenäytteiden bakteeriviljelyn tai muun näytteen yhteydessä, ja niiden kliininen merkitys arvioidaan tapauskohtaisesti yhdessä oirekuvan kanssa. Osa näistä lajeista voi olla osa suoliston normaaliflooraa tai satunnaislöydös, eikä niiden taudinaiheuttamiskyky ole yhtä hyvin osoitettu kuin päälajien. Muiden yersinialajien esiintyvyydestä Suomessa ei ole yhtä kattavaa seurantatietoa kuin kahdesta yleisimmästä suolistopatogeenista.

Oireet

Kun muu yersinialaji aiheuttaa oireita, taudinkuva muistuttaa tyypillisesti lievää tai keskivaikeaa suolistoinfektiota: vatsakipua, ripulia ja toisinaan kuumetta, samaan tapaan kuin Y. enterocolitica- ja Y. pseudotuberculosis-infektioissa. Osa löydöksistä on kliinisesti merkityksettömiä tai liittyvät muuhun samanaikaiseen suolistotautiin, jolloin yersinialöydös on sivulöydös. Vakavampia komplikaatioita, kuten verenmyrkytystä tai jälkitauteja, kuten reaktiivista niveltulehdusta, on kuvattu harvoissa tapausselostuksissa, mutta ne ovat huomattavasti harvinaisempia kuin päälajien yhteydessä. Immuunipuutteisilla potilailla harvinaisemmatkin yersinialajit voivat teoriassa aiheuttaa vaikeamman infektion.

Hoito

Hoito määräytyy oirekuvan vaikeusasteen mukaan samoin periaattein kuin muissa yersinioosi-infektioissa: lievät tapaukset hoidetaan oireenmukaisesti nesteytyksellä ja levolla, kun taas vaikeaoireiset tai systeemiset infektiot voivat vaatia antibioottihoitoa. Löydöksen kliininen merkitys arvioidaan yhdessä potilaan oireiden, perussairauksien ja muiden löydösten kanssa, koska satunnaislöydös ei aina edellytä hoitoa.

Lääkitys

Spesifisiä, lajikohtaisia hoitosuosituksia harvinaisemmille yersinialajeille ei ole vakiintuneesti määritelty, vaan hoito noudattaa samoja periaatteita kuin muissa yersinioosi-infektioissa: vaikeaoireisilla käytetään herkkyysmäärityksen ohjaamaa antibioottihoitoa, esimerkiksi fluorokinoloneja tai kefalosporiineja, kun hoito arvioidaan tarpeelliseksi. Lievät tapaukset eivät tyypillisesti vaadi antibioottihoitoa.

Yleisiä huomioita

Ehkäisy noudattaa samoja elintarvike- ja käsihygienian periaatteita kuin muiden yersinialajien kohdalla, koska tartuntareitit ovat pääosin samankaltaisia. Muiden yersinialajien aiheuttamat infektiot kuuluvat samaan tartuntatautilainsäädännön mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen kuin yersinioosi yleensä, jos kliininen kuva ja laboratoriolöydös täyttävät ilmoituskriteerit. Rokotetta ei ole käytettävissä. Erityisryhmiin, kuten immuunipuutteisiin ja perussairaisiin, kiinnitetään huomiota, jos harvinaisempi yersinialaji todetaan kliinisesti merkittävän infektion yhteydessä.

Rajaus

Tämä kohta kuvaa muita kuin Yersinia enterocolitica- ja Yersinia pseudotuberculosis -lajeja ryhmänä; Yersinia pestiksen aiheuttama rutto on kokonaan eri tautikokonaisuus ja rajattu tämän kuvauksen ulkopuolelle.

Miten tätä sivua kannattaa lukea?

Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.

Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.

Lähteet ja laskentatapa

Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.

Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.

Usein haetut kysymykset

Kuinka yleinen Yersinia, muu on nyt?

Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.

Miten Yersinia, muu tapausmäärät ovat muuttuneet?

Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.