Yersinia pseudotuberculosis: mitkä ovat tavalliset oireet?

Sivulla näkyvät tavallisimmat oireet sekä tautikohtainen perustieto, jotta löydät tärkeimmät asiat yhdestä paikasta.

lokakuu 2026

Tautitilanne · Yersinia pseudotuberculosis

Yersinia pseudotuberculosis Suomessa: tautitilanne nyt

Syksy 2026 Suomessa

Yersinia pseudotuberculosis Suomessa, lokakuu 2026: 0 raportoitua tapausta. Sama määrä kuin edelliskuussa.

Takaisin Suomen tilanteeseen

Viimeisin kuukausi

tapausta · lokakuu 2026

Kuluva kuukausi

Ei vielä tietoa

Tämän taudin tapausmääriä ei raportoida viikoittain. Kuluvan kuukauden luku päivittyy kuukausitietojen valmistuttua.

Kuukausisuunta Muutos 0

Edellinen syyskuussa 2026 0

Viimeisin lokakuu 2026 0

Ennuste marraskuu 2026 · arvio 0

Lähde: THL tartuntatautirekisteri.

Tautitapaukset Suomessa

0 lokakuu 2026

Toteutunut Ennuste (palvelun oma arvio, ei THL:n)

02/2026

04/2026

06/2026

08/2026

10/2026

11/26

12/26

01/27

Kuukausiennuste

marraskuu 2026 noin 0 tapausta viime kuussa: 0

joulukuu 2026 noin 0 tapausta

tammikuu 2027 noin 0 tapausta

Ennuste on suuntaa-antava, virhe tyypillisesti noin 30 %. Ennuste päivittyy, kun uutta aineistoa valmistuu. Päivitetty 3. marraskuuta 2026. Miten ennustetta tulkitaan?

Tapausmäärät alueittain

Viimeisin kuukausi · hyvinvointialueet

Näytä kaikki alueet

Kausi- ja aluevertailu

Tapausmäärä oli 0; lokakuussa 2025 tapauksia ilmoitettiin 0.

Katso vertailujen laskentatapa.

Mikä Yersinia pseudotuberculosis on?

Yersinia pseudotuberculosis on suolistobakteeri, joka aiheuttaa Suomessa toistuvia elintarvikevälitteisiä epidemioita ja on erityisesti yhdistetty raakojen kasvisten, kuten jäävuorisalaatin ja porkkanoiden, välityksellä tapahtuviin tartuntoihin. Vaikka tautitapauksia todetaan vuosittain vähemmän kuin Yersinia enterocolitica -infektioita, Y. pseudotuberculosis on aiheuttanut Suomessa useita laajoja epidemioita 2000-luvulla.

Yersinia pseudotuberculosis: oireet

vatsakipu ripuli kuume niveltulehdus

Yleiskuva

Bakteeri leviää tyypillisesti saastuneen kasvisten, veden tai maaperäkontaktin välityksellä, ja tartunnan lähteenä on usein tunnistettu tuotantoketjun jossain vaiheessa saastunut raaka kasvis. Suomessa on todettu useita kymmenmäisiä epidemioita 2000–2014, joissa on ollut mukana kymmeniä tai jopa satoja sairastuneita, ja epidemioiden jäljittäminen on vaatinut laajaa elintarvikeketjun selvitystyötä THL:n ja Ruokaviraston yhteistyössä. Tautia esiintyy myös luonnonvaraisissa eläimissä ja jyrsijöissä, jotka voivat saastuttaa viljelysmaata ja siten päätyä elintarvikeketjuun. Itämisaika on tyypillisesti muutamasta vuorokaudesta reiluun viikkoon.

Oireet

Taudinkuva muistuttaa Yersinia enterocolitica -infektiota: vatsakipua, ripulia ja kuumetta, ja erityisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla oireet voivat jäljitellä umpilisäketulehdusta suoliliepeen imusolmuketulehduksen seurauksena. Y. pseudotuberculosis -infektioon liittyy Suomen epidemiakokemuksen mukaan suhteellisen usein jälkitauteja, kuten reaktiivista niveltulehdusta ja erythema nodosum -ihottumaa, jotka ilmaantuvat viikkojen kuluttua suolisto-oireiden alkamisesta. Harvinaisempina komplikaatioina on kuvattu verenmyrkytystä ja maksan tai pernan pesäkkeitä erityisesti immuunipuutteisilla potilailla. Osa infektioista on lieväoireisia tai jopa oireettomia, mutta epidemiatilanteissa on havaittu myös vaikeampia tautimuotoja.

Hoito

Suurin osa infektioista parantuu itsekseen oireenmukaisella hoidolla, kuten nesteytyksellä ja levolla. Antibioottihoitoa harkitaan vaikeaoireisilla tai systeemisen infektion saaneilla potilailla, erityisesti jos taudinkuvaan liittyy verenmyrkytyksen merkkejä. Epidemiatilanteessa on tärkeää tunnistaa ja poistaa markkinoilta saastunut elintarvike-erä sekä jäljittää muut samasta lähteestä altistuneet.

Lääkitys

Antibioottihoitoa käytetään vaikeaoireisissa tai systeemisissä infektioissa, ja valittavia lääkkeitä ovat esimerkiksi fluorokinolonit tai kolmannen polven kefalosporiinit herkkyysmäärityksen ohjaamana. Reaktiivisen niveltulehduksen ja erythema nodosumin hoito on oireenmukaista, tavallisimmin tulehduskipulääkkeillä.

Yleisiä huomioita

Ehkäisy painottuu elintarvikehygieniaan, kuten kasvisten huolelliseen pesuun ja tuotantoketjun valvontaan, koska epidemiat ovat Suomessa toistuvasti liittyneet raakoihin kasviksiin. Yersinioosi on ilmoitettava tartuntatauti, ja epidemioiden selvittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä THL:n, Ruokaviraston ja paikallisten terveydensuojeluviranomaisten kesken. Rokotetta ei ole käytettävissä. Erityisryhmiin, kuten immuunipuutteisiin, iäkkäisiin ja pieniin lapsiin, kohdistetaan tarkempaa seurantaa epidemiatilanteissa, koska heillä riski vaikealle tai systeemiselle taudinkululle on suurentunut.

Rajaus

Tämä kohta käsittelee Yersinia pseudotuberculosiksen aiheuttamaa suolistoinfektiota ja siihen liittyviä elintarvikevälitteisiä epidemioita Suomessa; Yersinia enterocolitica ja muut yersinialajit on kuvattu erikseen omissa osioissaan.

Miten tätä sivua kannattaa lukea?

Tapausluvut tällä sivulla kertovat todetuista löydöksistä raportointijaksolla. Ne eivät kuvaa kaikkia oireilevia, testaamattomia tai vasta epäiltyjä tartuntoja.

Tulkinnassa kannattaa huomioida kausivaihtelu, testauksen määrä sekä alueelliset erot.

Lähteet ja laskentatapa

Tapausluvut perustuvat THL:n tartuntatautirekisterin avoimeen aineistoon. Oireteksti on yleistä taustatietoa, ei diagnoosi- tai hoito-ohje.

Katso täsmälliset lähteet ja Tautitilanne nyt -palvelun laskentamenetelmä.

Usein haetut kysymykset

Kuinka yleinen Yersinia pseudotuberculosis on nyt?

Yleisyys näkyy tämän sivun tapausluvussa ja historiakäyrässä. Tulkinta kannattaa tehdä suhteessa edelliseen jaksoon eikä vain yhden luvun perusteella.

Miten Yersinia pseudotuberculosis tapausmäärät ovat muuttuneet?

Muutosrivi, trendi ja historiakaavio näyttävät, onko tauti nousussa, laskussa vai lähellä aiempaa tasoa.

Yersinia pseudo­tuberculosis Suomessa: tautitilanne nyt